Vihreän kehityksen ohjelma ei voi toteutua ilman sosiaalista ulottuvuutta

ETSK:n työntekijät-ryhmä

Helmikuun 26. päivänä maanviljelijät ja heidän traktorinsa tukkivat Brysselin kadut toiseen kertaan muutaman viikon sisällä. Räikeässä kontrastissa tavalliseen pukujen ja huoliteltujen hiusten kavalkadiin EU-korttelin kadut täyttyivät kuorma-autoilla, traktoreilla, heinällä ja palavilla renkailla. Viljelijöiden mielenosoituksen monitahoiset syyt vaihtelevat YMP:stä ja ympäristöpolitiikasta täysin muihin kysymyksiin.

Totuus on, että Euroopan maaseutu on vaikeassa tilanteessa ja on ollut sitä jo pitkään. Työntekijät-ryhmä ja koko ETSK ovat toistuvasti varoittaneet, että vihreän kehityksen ohjelmaa ei voida toteuttaa ilman sosiaalista sopimusta. Vaikka saattaakin olla houkuttelevaa leimata ajatus Brysselin virkakielen tuotteeksi, se olisi vakava virhe. Maaseudulla on todellisia ongelmia. Niihin kuuluvat väliportaat, jotka maksavat tuottajille mitättömiä summia mutta veloittavat pöyristyttäviä kuluttajahintoja, riittämätön tuki ympäristöuudistuksien toteuttamiseksi, (epäreilu) vapaakauppa, ankarat työolot ja ilmastonmuutos.

Vastauksenaan Euroopan komissio hylkäsi pikaisesti torjunta-aineisiin kohdistuvat säännöt, mikä on vieläkin huolestuttavampaa kuin se, että työmarkkinaosapuolia ei ole kuultu asianmukaisesti ja niiden kanssa ei ole tehty yhteistyötä ja että sosiaalipoliittiset toimet ovat jääneet toteuttamatta. Kuten ympäristötoimenpiteidenkin kohdalla, torjunta-aineita koskevien toimenpiteiden hylkääminen saattaa voittaa poliitikoille hieman aikaa, mutta se myös vie meidät ympäristön suhteen pisteeseen, josta ei enää ole paluuta.

Tulevia vaaleja ajatellen äärioikeisto pyrkii hyödyntämään tyytymättömyyttä ja on onnistumassa jossain määrin ohjaamaan mielenosoituksia kestävän kehityksen tavoitteita, vihreän kehityksen ohjelmaa ja Agenda 2030:tä vastaan.