Euroopassa ei ole koskaan ennen ollut yhtä koulutettua sukupolvea, jolla on valtavasti mahdollisuuksia mutta samalla myös paljon paineita ja epäilyksiä siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sanoo nuorisoasiantuntija ja Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi 2025 -tapahtuman pääpuhuja Bruno António. Hän puhui ETSK-infolle siitä, miten nuorten ääntä voidaan vahvistaa ja miksi nyt, kun syrjintä ja muukalaisviha lisääntyvät Euroopassa, on ratkaisevan tärkeää, että tulevissa EU:n nuoriso-ohjelmissa opetetaan edelleen demokratian merkityksestä.
1. Ovatko nuoret nykyään poliittisessa ja yhteiskuntaelämässä passiivisia tai aktiivisia? Millä tavoin nuoret voivat osallistua päätöksentekoon enemmän?
Eri tutkimukset osoittavat, että nuoret ovat kiinnostuneita ja osallistuvat aktiivisesti. Jos poliittinen aktiivisuus määritellään tietoisuudeksi kriittisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä, on selvää, että nuoret ovat ryhtyneet toimeen muutoksen edistämiseksi. Heidän tapansa olla aktiivinen on erityisen kiinnostava. Perinteisiä politiikkaan osallistumisen tapoja ovat äänestäminen, vapaaehtoistoiminta kansalaisjärjestöissä tai liittyminen poliittisten puolueiden nuorisosiipiin. Nämä tavat eivät näytä enää olevan nuorten suosiossa, vaan he haluavat vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon allekirjoittamalla vetoomuksia, osallistumalla mielenosoituksiin tai toimimalla muilla innovatiivisilla tavoilla. Tutkimme DYPALL-verkostossa näitä osallistumisen välineitä, kuten konsultointia, paikallisiin nuorisovaltuustoihin osallistumista ja muita paikallisia nuorisodialogimekanismeja. Nuoret ovat nähdäksemme erittäin kiinnostuneita osallistumaan, mutta useimmat valtavirran mekanismit eivät vieläkään ole nuorisoystävällisiä eivätkä todella merkityksellisiä.
2. Viimeisimpien Euroopan parlamentin vaalien tulokset ja kansalliset kyselyt osoittavat, että monet nuoret ovat äänestäneet äärioikeistopuolueita. Mistä luulet sen johtuvan? Pidätkö tätä huolestuttavana suuntauksena, joka voi vaarantaa tasa-arvon ja osallisuuden kaltaiset eurooppalaiset arvot?
Nuorten lisääntyvä äärioikeistopuolueiden äänestäminen on huolestuttava suuntaus. Uskomme sen johtuvan tyytymättömyydestä valtavirtapolitiikkaan, syvästä epäluottamuksesta poliittisia instituutioita kohtaan, halusta vahvaan kansalliseen identiteettiin sekä taloudelliseen ja sosiaaliturvaan liittyviin pelkoihin. Näiden hälyttävien äänestyssuuntausten perimmäiset syyt täytyy ymmärtää. Nuorten sukupolvi on kasvanut jatkuvien kriisien ja tulevaisuuden epävarmuuden keskellä. Euroopassa ei ole koskaan ennen ollut yhtä koulutettua sukupolvea, jolla on paljon potentiaalia ja samalla paljon paineita ja epäilyksiä siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sosiaalisen median algoritmit korostavat polarisoivaa sisältöä ja muokkaavat näkökulmia.
Kaikki tämä luo epävarmuutta tulevaisuudesta. Populististen puolueiden äänestäminen voi olla protesti tai yleisen tyytymättömyyden osoitus. Toisaalta se voi myös heijastaa halua saada vahva ääni valtaan, sillä se tuo turvallisuudentunteen. Historia on kuitenkin osoittanut, että kun tällaiset populistiset oikeistopuolueet saavat valtaa, nuoret menettävät usein toivonsa ja tuntevat itsensä petetyiksi. Ymmärrys tulee yleensä liian myöhään, kun he huomaavat, että oikeudet, vapaudet ja muut tärkeät arvot viedään pois tai asetetaan kyseenalaisiksi.
Tämä suuntaus vaarantaa eurooppalaiset arvomme jo nyt. Se näkyy poliittisessa keskustelussa ja myös ihmisten jokapäiväisessä elämässä yhteisöissämme, joissa muukalaisviha tai erilaisiin ihmisiin kohdistuva syrjintä normalisoituu. Siksi on olennaisen tärkeää, että tulevilla EU:n nuoriso-ohjelmilla tuetaan edelleen nuoria demokratian merkityksen ymmärtämisessä, siitä oppimisessa ja sen kokemisessa sekä autetaan heitä kehittämään taitoja, joita tarvitaan resilienssin kehittämiseksi demokratian vastaisten liikkeiden aiheuttamia uhkia vastaan.
3. Kuinka tietoisia nuoret eurooppalaiset ovat siitä, mitä EU tekee heidän hyväkseen? Miten heitä voidaan kannustaa kiinnostumaan EU:sta enemmän? Miten arvioisit EU:n kykyä viestiä asiasta?
On selvää, että nuorten tietoisuus siitä, mitä EU tekee heidän hyväkseen, on ehdottomasti suurempaa kuin vanhemmilla sukupolvilla. Euroopan solidaarisuusjoukkojen, Erasmus+- ja DiscoverEU‑ohjelmien kaltaiset nuoriso-ohjelmat edistävät eurooppalaisen identiteetin tunnetta, ja niitä olisi vahvistettava ja ne olisi asetettava kaikkien eurooppalaisten nuorten saataville.
Tietävätkö nuoret sitten täysin, mitä EU tekee heidän hyväkseen? Mielestämme ei. EU:n on osoitettava näkyvämmin ja selkeämmin, millainen vaikutus sillä on yhteiskuntaan ja erityisesti nuoriin. EU:n toimielinten päätöksillä on valtava vaikutus, ja sen vuoksi nuorten pitäisi kiinnostua EU-asioista enemmän. Miten se onnistuu? Mieleen tulee kaksi ajatusta. EU:n toimielinten on ensinnäkin lähetettävä silmiä avaava viesti siitä, että EU:n tasolla tehtävät päätökset vaikuttavat nuorten elämään suoraan. EU:n toimielinten olisi myös laajennettava ohjelmia, joissa nuorille tarjotaan mahdollisuuksia oppia EU:sta, kokea se ja tutustua siihen. Se voi lisätä eurooppalaisten yhteenkuuluvuuden, empatian, yhteyden ja ystävyyden tunnetta.
EU:n eri toimielimet ovat tehneet valtavasti työtä kansalaisten tavoittamisen eteen, mutta vaikka erilaisia kampanjoita ja välineitä on parannettu merkittävästi, ne eivät vielä riitä. Ne ovat käytännössä usein kaukana nuorten todellisuudesta.
Vaikka EU on edistynyt sosiaalisen median näkyvyydessä ja nuorille suunnatuissa kampanjoissa, sen viestintään on yhä vaikea samastua, ja tämä koskee erityisesti yhteiskuntiemme nuorten hyvin heterogeenistä ryhmää. EU:n viestintätoimia on kehitettävä ja jäsenneltävä edelleen ottamalla käyttöön uusia tiedotusmenetelmiä, kuten käyttää nuorten kansalaisjärjestöjä nuorten äänen lähettiläinä, perustaa hajautettuja alustoja tavoitettavuuden lisäämiseksi ja järjestää tarinankerrontakampanjoita, joilla EU:n politiikkoja esitellään jokapäiväisten kokemusten kautta. Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää kokeilla uusia viestintätapoja ja saada nuoret osallistumaan suoraan kampanjoiden ja muiden viestintätoimien luomiseen ja toteuttamiseen.
2. Miten nuorten ääntä voidaan vahvistaa?
Heidät pitää ottaa vakavasti ja heidän arvonsa täytyy tunnustaa. Toimielimillä on valtaa ja kykyä vahvistaa nuorten ääntä, mutta toisinaan puuttuu halu tarjota tilaa, tukea, mahdollisuuksia ja välineitä, joiden avulla nuoret saadaan osallisiksi mielekkäällä tavalla. Nuorten osallistumista ei tule katsoa muistilistan tapaan. Ei riitä, että nuoria kutsuu yleisötilaisuuksiin tai heistä ottaa kuvia sosiaaliseen mediaan, jos heidän panoksensa lopulta laiminlyödään. Nuorten osallistumisen on oltava vaikuttavaa, ja sen vuoksi nuorten täytyy nähdä aktiivisuutensa tulokset ja siitä seuraavat muutokset.
Nuorten äänen vahvistaminen edellyttää institutionaalista tukea, kuten nuorten edustusta päätöksentekoelimissä. Se edellyttää myös luottamuksen rakentamista, johon tarvitaan aikaa, laadukkaita tiloja ja yhteistyöprosesseja. Tähän tarkoitukseen on osoitettava asianmukaista rahoitusta, ja toimielimet tarvitsevat valmiuksia työskennellä paremmin ja saada nuoret osallistumaan päätöksentekoon. Se edellyttää investointeja, aitoa sitoutumista ja aikaa.
Bruno António on DYPALL-verkoston toiminnanjohtaja. Verkosto on kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, paikallisviranomaisten ja tutkimuslaitosten eurooppalainen foorumi, joka pyrkii edistämään nuorten osallistumista paikalliseen päätöksentekoon. Viimeisten 12 vuoden aikana Bruno on toiminut nuorisoasiantuntijana ja ulkopuolisena konsulttina useissa elimissä, esimerkiksi Euroopan komissiossa ja Euroopan neuvostossa. Hän toimi aiemmin Youth for Exchange and Understanding ‑järjestön pääsihteerinä sekä ECOS – Cooperativa de Educação, Cooperação e Desenvolvimento ‑järjestön toiminnanjohtajana. Hänellä on sosiaalialan tutkinto Farossa, Portugalissa sijaitsevasta Algarven yliopistosta.
Piilota
